Bitcoin

Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta.

Bitcoin on matemaattisin kryptografisin algoritmein toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmilla ja periaatteilla toimiva digitaalinen valuutta. Bitcoinit eivät ole minkään keskuspankin liikkeelle laskemia eikä niillä suoritettavia maksuja välitetä minkään pankin kautta vaan suoraan käyttäjien välillä vertaisverkkoperiaatteella. Bitcoin on kryptografisen toteutuksensa ansiosta luonteeltaan turvallinen ja pseudonyymi. Bitcoineilla on helppoa suorittaa maksuja kansainvälisesti ja nopeasti. Bitcoineilla on mahdollista toteuttaa helppo maksaminen verkkopalveluiden yhteydessä ja vaikka pienten tippien antaminen. Sen heikkoja puolia ovat esimerkiksi sen vaihtokurssien vaihtelevuus sekä verotukselliset ongelmat.

Bitcoinin kehitti nimimerkillä Satoshi Nakamoto toiminut henkilö tai tahon vuonna 2008. Yksi bitcoin, lyhenne (BTC), jakautuu tuhanteen millibitcoiniin (mBTC) ja se voidaan jakaa myös 100 miljoonaan pienempään satoshiksi kutsuttuun yksikköön. Bitcoineja tullaan laskemaan liikkeelle yhteensä enintään 21 miljoonaa kappaletta ja niitä on tällä hetkellä liikkeellä noin 13 miljoonaa. Bitcoinien liikkeellelasku tapahtuu geometrisena sarjana ja se tulee hidastumaan ajan mittaa. Tätä kirjoitettaessa yhden bitcoinin kurssi on noin 327 dollaria, eli noin 269 euroa.

Bitcoinin idea perustuu siihen, että kaikki niillä suoritetut maksut, eli transaktiot ("transaction"), ovat julkisia ja niitä säilytetään vertaisverkossa hajautetusti ylläpidetyssä julkisessa kirjanpidossa. Yksittäiset hyväksytyt transaktiot niputetaan lohkoiksi ("block"), joista aikajärjestyksessä rakennettu lohkojen ketju ("block chain") muodostaa bitcoinien julkisen kirjanpidon. Kukin lohko sisältää tarkistussumman, joka on laskettu sen omasta sisällöstä sekä ketjun edellisen lohkon tarkistussummasta. Hyväksyttävien tarkistussummien laskeminen lohkoille on tehty tarkoituksella työlääksi kryptografisin menetelmin. Näin varmistetaan kirjanpidon muuttumattomuus, sillä yksittäisen transaktion muuttaminen vaatisi sen sisältämän lohkon tarkistussumman laskemisen uudestaan. Jotta ketju pysyisi ehjänä, pitäisi laskea uudet tarkistussummat myös kaikille ketjun seuraaville lohkoille, sillä ne sisältävät tiedon edellisen lohkon tarkistussummasta. Lisäksi, koska käsitys oikeaksi hyväksytystä lohkoketjusta perustuu bitcoinvertaisverkossa siihen, mikä lohkoketjun versio on yleisimmin käytössä eli kasvanut pisimmäksi, pitäisi transaktioita väärentävän tahon saada käytännössä hallintaansa yli puolet transaktioiden vahvistuksia laskevasta laskentakapasiteetista. Tämä on varsin epätodennäköistä.

Uusien bitcoinyksiköiden luominen, louhiminen eli mainaus ("mining"), liittyy suoraan siihen, miten uudet bitcoineilla tapahtuvat maksut, transaktiot, hyväksytään ja liitetään osaksi lohkoketjua. Kun uusi transaktio suoritetaan, alkavat louhintaa suorittavat vertaisverkon koneet laskea sen vahvistamiseen tarvittavia tarkistussummia. Uuden lohkon ketjuun lisäämiseen tarvittava laskenta kestää noin 10 minuuttia ja tyypillisesti transaktio katsotaan varmistetuksi, kun ketjussa on transaktion oma lohko mukaan lukien vähintään kuusi uutta lohkoa. Tällöin transaktio on jo niin syvällä kirjanpidon historiassa, että sen muuttaminen, eli jo käytetyn rahan uudelleen käyttäminen ("double-spending"), katsotaan mahdottomaksi.

Maksujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen bitcoinien käyttäjät käyttävät erilaisia bitcoinsovelluksia ja -lompakoita. Sovellukset voivat olla web-palveluihin pohjautuvia, jolloin lompakko on tallennettuna palvelun palvelimelle salasanalla suojattuna, taikka käyttäjän paikallisella tietokoneella tai mobiililaitteella olevia sovelluksia. Sovelluksen hallitsema lompakko on käytännössä luettelo julkisen avaimen kryptografiaan liittyviä salaisia avaimia. Näiden salaisten avainten hallussa pitäminen valtuuttaa käyttäjän käyttämään julkisessa kirjanpidossa näkyviä vielä käyttämättömiä ("unspent") varoja. Jokaista bitcointransaktiota varten vastaanottajalle luodaan uusi bitcoinosoite ("address"), johon maksu lähetetään ja jonka käytön vastaanottajan salainen avain oikeuttaa. Osoite on 26-34 merkkiä pitkä merkkijono, esimerkiksi: 1HUbRagBn18Qo5b7eS72H8WJJD2ByCcGFw. Lompakon saldo koostuu käytännössä kaikista julkisesta lohkoketjusta löytyvistä transaktioista yhteenlasketuista käyttämättömistä varoista, joiden käyttöön lompakossa olevilla avaimilla on oikeus.

Käyttämättömien varojen käyttämistä voidaan verrata tavallisesta lompakosta löytyvien rahojen käyttämiseen. Kun henkilön tavallisessa lompakossa on kaksi viiden euron seteliä, ovat ne tulleet hänelle tuloksena jostain aiemmasta maksutapahtumasta, esimerkiksi vaihtorahana jostain isommasta maksusta. Jos henkilö haluaa maksaa kuuden euron maksun, hän maksaa sen noilla kahdella viiden euron setelillä ja saa vaihtorahana esimerkiksi kaksi kahden euron kolikkoa. Vastaavasti bitcoineilla maksettaessa käytettävissä olevat varat ovat tulleet jostain aiemmasta maksutapahtumasta eli transaktiosta. Tällaisia varoja sanotaan transaktioiden käyttämättömiksi ulostuloiksi (“unspent output”). Käytetty ohjelma valitsee uuteen transaktioon sisääntuloksi (“input”) automaattisesti käyttämättömiä ulostuloja riittävän bitcoinmäärän verran ja ulostuloksi kohdeosoitteen. Jos maksusta jää rahaa yli, loput rahat ohjataan vaihtorahana ulostuloon, jonka osoite on käyttäjän itse omistaman salaisen avaimen hallittavissa. Näin käytetyt ulostulot merkitään kirjanpitoon käytetyiksi (“spent output”) ja transaktion vahvistamisen jälkeen lohkoketju estää niiden käytön uudelleen. Esimerkki bitcointransaktiosta: 0a1c0b1ec0ac55a45b1555202daf2e08419648096f5bcc4267898d420dffef87.

Lompakoita hallitsevia sovelluksia on lueteltu bitcoin.org-sivuston ohjeissa. Sovelluksia löytyy mobiililaitteille ja tietokoneille sekä palveluina verkossa. Lisäksi lompakkona voi käyttää erillisiä sitä varten suunniteltuja laitteita. Esimerkki tietokoneella toimivasta on alkuperäinen Bitcoin Core eli Bitcoin-qt. Android-laitteella helppokäyttöinen sovellus on Bitcoin Wallet, joka löytyy myös F-Droidista nimellä “Bitcoin”. Yksinkertaisimmillaan bitcointransaktio tapahtuu lukemalla mobiilisovelluksella vastaanottajan esittämä QR-koodi, joka sisältää vastaanottajan osoitteen sekä summan. Verkkopalveluina käytettävät lompakkopalvelut ovat myös käyttökelpoisia ja helppoja käyttää useammalta laitteelta, mutta niiden käytöstä peritään tyypillisesti hyvin pieni välityspalkkio.

Koska bitcoinvarojen käyttöoikeus perustuu sähköiseen lompakkoon taltioituihin salaisiin avaimiin, on sanomattakin selvää, että lompakosta on pidettävä hyvää huolta. Lompakon katoaminen tarkoittaa, että kaikki sillä hallittavat varat ovat auttamattomasti menetettyjä ja kukaan ei pääse niihin enää käsiksi. Siksi onkin tärkeää varmuuskopioida säännöllisesti esimerkiksi puhelimeen asennetun bitcoinohjelman käyttämä lompakko ja säilyttää hyvässä tallessa jossain muussa paikassa kuin puhelimessa. Varmuuskopiota tehdessä lompakko tyypillisesti salataan, jolloin on tärkeää muistaa käytetty salauksen purkava salasana. Bitcoineja voi tarvittaessa tallettaa myös niin sanottuun paperilompakkoon, joka on fyysinen offline-dokumentti, jonka voi pitää tallessa kuin tavallisen käteisen rahan. Paperilompakko sisältää sisällään tiedon julkisesta osoitteesta ja salaisesta avaimesta, jolla on pääsy kyseiseen osoitteeseen lähetettyihin rahoihin. Paperisen lompakon sisältämät rahat voidaan “pyyhkäistä” takaisin sähköiseen muotoon esimerkiksi lukemalla paperille tulostettu QR-koodi. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta transaktiota sähköisen lompakon hallinnoimaan osoitteeseen.

Bitcoineja hankitaan tyypillisesti joko vaihtamalla tavallista rahaa virtuaalivaluutaksi jossain vaihtopalvelussa tai ansaitsemalla niitä myymällä jotain taikka louhimalla. Vaihtopalvelut joko vaihtavat rahat itse tai toimivat ostajien ja myyjien välissä välittäjinä. Maksun voi suorittaa myyjästä riippuen erilaisilla keinoilla, mukaan lukien käteinen raha, pankkisiirto sekä PayPal-maksu. Helsingin asematunneliin avattiin vuonna 2013 Levykauppa Äxän tiloihin Euroopan ensimmäinen Bitcoin-automaatti, jolla voi vaihtaa käteistä rahaa Bitcoineiksi.

Koska bitcoineilla maksut tapahtuvat transaktiokohtaisilla osoitteilla, ovat maksutapahtumat pseudonyymejä. Tämän nimettömyyden ansiosta bitcoin on positiivisten käyttötarkoitustensa lisäksi kerännyt suosiota myös rikollisessa toiminnassa, kuten rahanpesussa ja huumekaupassa. Nimettömästi tapahtuva valvomaton rahaliikenne aiheuttaa päänvaivaa myös verotuksellisesti, sekä verottajalle että rehelliselle veronmaksajalle. Esimerkiksi Suomen lainsäädännössä bitcoinilla ei ole virallisen valuutan asemaa ja verojen maksamisesta voi aiheutua monimutkaisia kiemuroita. Verohallitus on julkaissut vuonna 2013 ohjeen virtuaalivaluuttojen tuloverotuksesta. Ohje sisältää muutamia esimerkkitilanteita.

Bitcoinin rinnalle on noussut myös muita, yleensä samankaltaisiin algoritmeihin perustuvia, virtuaalivaluuttoja, kuten Litecoin, Dogecoin ja Namecoin.

Kotisivu
http://bitcoin.org

Bitcoin Core -ohjelman lisenssi
MIT

Toimii seuraavilla alustoilla
Kaikki

Asennus
Bitcoineja voi käyttää www-pohjaisina palveluina toimivilla lompakoilla tai omalle laitteelle asennetuilla lompakko-ohjelmilla. Ohjelmia voi etsiä bitcoin.org sivustolta.

Linkkejä
Bittiraha.fi

Verohallinnon ohje

How Bitcoin Works in 5 Minutes (Technical) (Youtube)

How Bitcoin Works Under the Hood (Youtube)