Filezilla

FileZilla on avoimeen lähdekoodiin perustuva alustariippumaton FTP, SFTP ja FTPS muotoja tukeva tiedonsiirto-ohjelma. Ohjelma on äänestetty parhaaksi ohjelmaksi vuonna 2006 järjestetyissä Sourceforge.net Community Choice Awardsissa.

Filezilla-projekti on tehnyt sekä FTP-asiakasohjelman että FTP-palvelinohjelmiston. Asiakasohjelma on näistä suositumpi, SourceForgen kaikkien aikojen eniten ladattujen sovellusten listalla se on sijalla 9, ja tällä viikolla ladattujen listalla sijalla 8[1]. Filezillan kanssa samantapaisia sovelluksia ovat jo aiemmin esitellyt WinSCP ja FireFTP.

Projekti aloitettiin vuoden 2001 tammikuussa tietojenkäsittelytieteen harjoitustyönä. Ensimmäinen julkaisu tapahtui 22. kesäkuuta 2001[2] . Mainetta tuli ripeästi, sillä marraskuussa 2003 Filezilla valittiin SourceForgen kuukauden projektiksi[3].

FTP eli File Transfer Protocol on käytössä tiedostojen siirtoon esimerkiksi omalta koneelta webbipalvelimelle, tai tiedostopalvelimelta omalle koneelle. Yksityiskohdat riippuvat käytetystä FTP-ohjelmasta, mutta ajatus on oman koneen hakemistosta siirtää tiedosto webbipalvelimen hakemistoon. FTP-ohjelmat joissa on GUI tapaavat näyttää rinnakkain kaksi hakemistolistausta, toinen on oman koneen ja toinen on etäkoneen. Ensin pitää muodostaa yhteys etäkoneeseen, tähän tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Kun molemmat hakemistolistaukset näkyvät, vedetään siirrettävä tiedosto listauksesta toiseen ja ohjelma siirtää tiedoston paikalleen. Tai siirrettävät tiedostot merkitään, ja jollain painikkeella käynnistetään siirto.

Filezilla osaa tehdä tämän vaivattomasti, eikä käyttäjän yleensä tarvitse tietää muuta kuin palvelinkoneen osoite, oma käyttäjätunnus ja salasana. Komentoriviltä käytettävissä FTP-asiakasohjelmissa voi joutua säätämään enemmänkin, esimerkiksi jos on palomuuri välissä ei tavallinen FTP toimi vaan on vaihdettava Passive Mode käyttöön.

Filezilla on saanut moitetta salasanojen tallentamisesta salaamattomiin tekstitiedostoihin[4]. Kritiikkiin on vastattu, ettei salaaminen oikeasti lisää turvallisuutta, koska kräkkeri joka saa haltuunsa tiedoston johon salasanat on tallennettu, pystyy murtamaan salauksen ja saa salasanat haltuunsa joka tapauksessa. Suojauksessa pitää siis panostaa koko järjestelmän suojaamiseen, etteivät asiattomat pääse lainkaan käsiksi suojattaviin tiedostoihin. Lisäksi kannattaa käyttää SSH-avaimia käyttäjien tunnistamiseen ja kieltää salasanojen käyttö, jos tosiaan on tärkeää pitää kräkkerit poissa. right

Uusin versio Filezilla 3.7.3 julkaistiin 7. elokuuta. Tämä on jo seitsemäs julkaisu 9. toukokuuta tapahtuneen 3.7.0 julkaisun jälkeen. Projekti tuntuu työskentelevän ahkerasti. [5]

Kotisivu
https://filezilla-project.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Mac OS X, Windows

Asennus
Linux-jakeluissa Filezilla kannattaa asentaa jakelun omasta pakettivarastosta. Filezillan kotisivulta löytyy asennuspaketit Mac OS X:lle ja Windowsille (sekä Linuxille ja lähdekoodipaketti)

Käyttöohjeet
Ohjelmassa on sisäänrakennettu ohje. Webbisivulla on laajat käyttöohjeet, kylläkin vain enlanniksi.