GIMP

GIMP on jo klassikoksi vakiintunut vapaa avoimen lähdekoodin kuvankäsittelyohjelma.

Ohjelman nimi, GIMP, on lyhenne sanoista GNU Image Manipulation Program, eli GNU (-projektin) kuvankäsittelyohjelma. GIMP varsin kypsä ohjelma, jonka kehitys on aloitettu jo vuonna 1995. GIMP soveltuu hyvin niin kuvankäsittelyyn kuin piirtämiseenkin. Sillä onnistuu valokuvien jälkikäsittely, kuten punaisten silmien poisto sekä perspektiivi- ja värivirheiden korjaus, web-sivujen grafiikoiden tekeminen sekä digitaalisten taideteosten luonti. Se tukee useita tiedostomuotoja ja sitä voikin käyttää myös kuvien muuntamiseen tiedostomuodosta toiseen.

GIMP on ominaisuksiltaan sen verran laaja, että siinä riittää toiminnallisuuksia sekä satunnaisille harrastajille kuin ammattilaisillekin. Tavallinen kotikäyttäjä saa ohjelmalla tehtyä digivalokuviensa rajaukset, horisontin oikaisut, punaisten silmien poistot sekä valotuksen korjailut. Samoin kuvien koon muutokset sekä erilaiset efektit, kuten seepia, “vanha valokuva” tai “kahvitahra”, ovat helposti tehtävissä. Monimutkaisempia toimintoja kaipaavankaan käytössä GIMPin ominaisuudet eivät lopu kesken ja suuri osa esimerkiksi Photoshopille suunnatuista ohjeista on sovellettavissa GIMP-käyttöön. Eri ohjelmissa samat toiminnot saattavat olla valikoissa hieman eri paikoissa ja hiukan eri nimillä.

Käyttöliittymältään GIMP poikkeaa hieman monesta muusta kuvankäsittelyohjelmasta. Tämän takia jotkut käyttäjät ovat hieman vierastaneet GIMPiä, mutta kyseessä lienee suurimmaksi osaksi tottumuskysymyksestä. Kun monissa muissa kuvankäsittelyohjelmissa on yksi pääikkuna, jonka sisällä muokattavat kuvat sekä erilaiset työkalupalkit sijaitsevat, käyttää GIMP monen ikkunan käyttöliittymää. Monen ikkunan käyttöliittymässä kukin muokattava kuva on omassa ikkunassaan ja työkalupaletit sekä muut apuvälineet omissa ikkunoissaan. Muihin kuvankäsittelyohjelmiin tottuneet käyttäjät ovat toisinaan pitäneet tätä hankalana ja sen vuoksi versiossa 2.8 GIMPiin onkin tulossa oletukseksi käyttöön yhden ikkunan käyttöliittymä. Toisaalta, esimerkiksi kahta tai useampaa näyttöä käytettäessä monen ikkunan käyttöliittymä on käytännöllinen, kun muokattava kuva voidaan sijoittaa mahdollisimman suurena yhdelle näytölle ja omina ikkunoinaan olevat työkalut toiselle näytölle. Tällainen järjestely ei yhden ikkunan käyttöliittymällä onnistu.

ImaGe:/images/gimp-kuvitus.jpg GIMPin käyttöliittymä koostuu kuvaikkunoiden lisäksi työkaluikkunasta (toolbox) sekä suuresta joukosta erilaisia telakoitavia dialogi-ikkunoita. Telakoitavia ikkunoita ovat esimerkiksi tasoluettelo (layers), värikanavat (channels), työkalujen asetukset (tool options) sekä luettelo väriliu’uista (gradients). Telakoitavia ikkunoita voi raahaamalla yhdistellä toisiinsa, jolloin niiden sisällöt ovat samassa ikkunassa joko peräkkäin tai vaihtoehtoisina välilehtinä. Näin käyttäjä voi kustomoida käyttöliittymän omien mieltymystensä mukaan. GIMPissä on myös kattava työkalu omien näppäinoikoteiden määrittelyyn työskentelyn nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi.

GIMPin ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa tasojen kanssa tapahtuva työskentely, erilliset editoitavat tekstitasot, kustomoitavat siveltimet, kustomoitavat väriliu’ut, kloonityökalu, maskit, lukuisat suotimet, efektit sekä plugineina tai skripteinä toteutetut lisätoiminnallisuudet. GIMPistä jo löytyviä toimintoja voi ohjelmoida toimimaan peräkkäin komentosarjana yhdellä komennolla tekemällä niistä skriptejä muun muassa Scheme-, Python- ja Perl-kielillä. Myös kokonaan uusien toimintojen toteuttaminen on mahdollista liitännäisinä, eli plugineina. Yksi esimerkki tällaisesta pluginista on liquid rescale, jolla on mahdollista skaalata kuvaa pienemmäksi tai suuremmaksi säilyttäen kuvan elementtejä valikoivasti. Samalla pluginilla pystyy myös poistamaan kuvasta haluttuja osia saumattomasti. (Youtube-videoita liquid rescalen toiminnasta: 1, 2, 3 ja 4.)

Kuvia avattaessa ja tallennettaessa GIMP osaa useita tiedostomuotoja. Työtiedostot kannattaa tallettaa GIMPin omaan .xcf-muotoon tai sen pakattuun versioon .xcf.gz-muotoon. Näin tallennettuna säilyvät työskentelyssä käytetyt tasot, tekstitasot, käytössä oleva valinta, värikanavat sekä muutamia muita työtilaan liittyviä ominaisuuksia. Valmis lopputulos tallennetaan työskentelyn lopuksi haluttuun käyttömuotoon, kuten jpeg, png tai gif. Myös gif-animaatioiden teko onnistuu GIMPillä tekemällä kustakin ruudusta oma taso ja tallentamalla gif-muotoon, jolloin GIMP kysyy, halutaanko kuvasta animaatio.

GIMP ei sisällä vielä varsinaista toiminnallisuutta julkaisualalla käytetylle CMYK-värierottelulle. Siihen on kuitenkin saatavilla osittainen toteutus separate+-pluginin muodossa. CMYK-värienhallinta on kuitenkin olennaista vain painotuotteiden kanssa. Digitaalisen median, esimerkiksi verkkosivujen kanssa toimittaessa riittää hyvin GIMPin käyttämä RGB-väriavaruus. Tulosteidenkin kanssa useimmat tulostinlaitteet toimivat suoraan RGB-väreillä ja monet niin kutsutut digipainot hyväksyvät aineiston RGB-väreillä.

Verkosta löytyy useita tutorialeja GIMPin käytöstä. Erityisen hyödyllisiä ovat Youtube-videot, joissa ohjelman käyttöön vihkiytyneet käyttäjät opastavat erilaisia käyttötapauksia. Esimerkkejä tällaisista videoista ovat nimimerkki GimpKnowHow:n tekemät videot Cool Photo Manipulation in Gimp ja Gimp101- Possessed Eye in Gimp.

Kotisivu
http://www.gimp.org/

Suomenkielinen nettiyhteisö
http://www.gimp-suomi.org/

Lisenssi
GNU GPL

Toimii seuraavilla alustoilla
Linux, Windows, Mac OS X, FreeBSD, OpenBSD, NetBSD, Solaris

Asennus
Linux-jakeluihin GIMP on suositeltavinta asentaa jakelun omasta pakettivarastosta, sillä sitä kautta asennettuna siihen tulevat kaikki päivitykset suoraan jakelun kautta. Muille alustoille asennuspaketit tai ohjeet asentamiseen löytyvät ohjelman kotisivuilta.

VALO-CD
GIMP löytyy myös VALO-CD-kokoelmasta.

Ohjeita
GIMP-pikaohje (Porixi)

Värienhallintaa GIMPillä

GIMP-opas

GIMP Wikibooksissa (suomeksi)

GIMP Wikibooksissa (englanniksi, laajempi)

Muita linkkejä
Plugin-kokoelma